tiistai 25. lokakuuta 2005

Divine Insanity - kolmas ja viimeinen studiosessio

Moikkelis!!! Eli kuten väliotsikosta huomaatte on levy saanut tässävaiheessa urakkaa nimen Divine Insanity.

Meidän tapauksessahan se ei välttämättä ole se lopullinen nimi, koska meillä kun on nuo mielipiteet voineet tunnetusto vaihtua moneen kertaan vielä loppumetreillä, mutta Divine insanity on meidän mielestä luontevin nimi albumille...Sehän on suomeksi sanottuna Taivaallinen Hulluus...Levyllä yhdistyy meidän kaikkien hulluus ja nuoruuden into...ja onhan näiden sessioiden jälkeen sellainen fiilis, että hulluuden seuraavan askeleen ylittäminen ei jäänyt kauaksi. Ja Divine insanityhän tarkoittaa meille rakkautta...Taivaallista hulluutta...eli ilmiselvästi rakkautta. Ja tätä levyä me kaikki rakastamme kuten omaa lasta...onhan tämä meidän esikoinen kuitenkin ja tämän eteen ollaan tehty duunia monta vuotta, vaikka se niin kliseiseltä kuullostaakin.

Puhutaanpa nyt kuitenkin näistä viimeisistä äänitys sessioista...Ne alkoivat meidän osalta vko.43 tiistaina 25.10
Jolloin oltiin kaksi päivää duunaamassa edellisten sessioiden viimeistelyt. Eli vähän taustalauluja ja kitaroita. Biisithän olivat nimiltään Bullet for the pain, Remorse, Divine insanity ja Die a little more...viimeisin on siis entinen Lovex story. Hienoa jälkeä tuli...olemme tyytyväisiä.

Viimeisten biisien äänittely alkoi sitten vko.44 maanantaina 31.10.2005. Viimeiset biisit ovat seuraavat: Wounds, Halfway, O how the mighty fall, On the Sidelines ja Sleeptight. Lisäksi ääniteltiin omin voimin iltaisin Guardian Angelista spesiaali versio. Christian toimi itse äänittäjänä tätä versiota tehtäessä jonka on tarkoitus tulla yhdeksi lisäksi Guardian angel sinkulle.

Näistä biiseistä ainoastaan Wounds on vedetty jo aikaisemmin keikoilla. Muut ovat ihan uusia biisejä ja siellä voi olla monien mielestä yllättävääkin matskua Lovex biiseiksi, mutta me halusimme levystä monipuolisen ja sen takia halusimme kyseiset biisit välttämättä myös levylle.

Näissä sessioissa alku meni ihan perus kaavan mukaan...Ensin rummut ja bassot ja sitten loput. Tällä kertaa huomasimme, että olemme tainneet kehittyä, koska jotenkin kaikki tuntui menevän huomattavasti sutjakammin purkkiin, kuin aikaisemmissa sessioissa. Rummut ja bassot veivät yhteensä 3 päivää ja sitten olikin mun kitaroiden vuoro. Tälläkertaa rummut ja bassot meni niin nopeasti, että tuli ongelma eteen, kun kitaroita piti alkaa äänittämään. Emme olleet varautuneet siihen, että niitä äänitettäisiin tällä viikolla ollenkaan ja sen takia meillä ei ollut vahvistinta mukana ollenkaan. Onneksi siihen keksittiin ratkaisu. Samaan aikaan meidän kanssamme studiolla oli tällä kertaa Suburban tribe ja niiden kitaristi Roopella oli vuokrassa studiolla Mesaboogien rectifier ja Marshallin MF vahvistinnupit ja Marshallin MF kitara kaiutin kaappi. No minä päätin kokeilla onneani ja soitin ensiksi Roopelle, että saisiko vahvistimia lainata ja Roope oli niin leppoisa kaveri, että vastaus oli, että tottakai, jos vaan kysytään vielä vuokraamolta lupa ja minäpä soitin Backline rentalin tyypille ja sain luvan. Olin tässä vaiheessa todella innoissani, koska niistä vahvistimista ei ole kuullut koskaan mitään huonoa.

Niinpä rupesin sitten torstai aamuna vääntelemään nuppeja ja testaileen vahvistimia...Lopputulos oli se, että tuli omaa Line6 nuppia ja marshallin spesiaali viritteistä kaappia ikävä. Petyin kyseisiin huippu kalliisiin vahvistimiin. Kummassakin niistä oli omaan makuun liian metallinen soundi. Niiden soundi varmaan sopii kaikkeen alavire mättö metalliin kuin nenä päähän, mutta itse diggailen hieman rokimmasta soundista. No me kuitenkin sitten äänitettiin mun kitaroita Mesaboogiella ja jollain tuottajamme Tertsin hommaamilla pedaaleilla ja mun omalla Esp LTD ec-1000 Deluxe skeballa. Hyvää jälkeähän siitä loppuviimeksi tuli, mutta soundin etsimiseen meni valitettavan paljon aikaa.

Subbareiden laulaja Ville Tuomi oli tällä viikolla hoitelemassa aikas paljon lauluosuuksiaan ja sen kanssa tuli siinä heitettyä läppääkin pitkin viikkoa. Meitsi diggaillee kyseisetä äijästä paljon ja olinkin kauheen hyvillä mielin, kun kyseinen tyyppi osoittautui vallan mukavaksi miekkoseksi. Ja kyllähän sitä tarvitsee arvostaa, että se kun tuli studioon niin aina oli paketti huurteisia mukana. Se on ilmesisesti sitä rock uskottavuutta mistä jotku isot pojat puhuvat...minä,kun taas nysväilen ja pidän studiossa täysin nolla linjaa...aina iltaan asti ;)

Perjantaipäivä oli miksausta ja meillä oli keikka Turun palatsissa. Siellä oli oikein mukavaa ja sai mukavasti nollattua pääkopan hetkeksi. Tässä vaiheessa levyntekoa jengi alkaa olemaan niin henkisesti loppu ja väsynyt, että päät alkaa hajoileen. Sen vuoksi oli ehkä hyvä homma, että viimeiset kolme viikkoa olivat studiolla vain maksimissaan neljä päiväisiä, keikkojen ja videokuvausten takia.

Vko.45.7.-11.11.2005

Kaikki päivät alkoivat aikaisin ja loppuivat myöhään. Tälläviikolla tehtiin mun ja Sammyn kitaroita, Krisun synia ja Theonin laululirutuksia...Ei mitään spesiaalia. Rankkaa puurtamista ja biisien kanssa painiskelemista. Keskiviikkona kaikki olivat studiolla sovittelemassa kledjuja mitkä tulevat ensiviikon keskiviikkona kuvattavaan videoon. Siinä sitä yritettiin säätää musavideo visioita /suunnittelua ja samalla äänittää levyä. Aika rankkaa täytyy sanoa. En jaksanut yhtenäkään päivänä tehdä mitään muuta, kuin mennä illalla studion jälkeen suoraan hotellille ja makoilla sängyllä katsoen telkkaria. Dead or alive 3 pelikin rupesi tässä vaiheessa jo puuduttamaan niin pahasti, että siitäkään ei juuri ollut enään apua illan vietossa. Kitara läksyjä tuli jonkun verran soiteltua ja sauna oli edelleen kovassa käytössä, mutta väsymys ja lämpöisen sängyn kutsu kävivät kokoajan kovemmiksi.

Viikon ehkäpä helpottavin hetki oli, kun Emin tuotantopäällikkö Gabi Hakanen poikkesi studiolla ja sanoi, että ”perskule, näyttää siltä, että saadaan levy pihalle ihan ajallaan”. Silloin huomattiin itsekkin, että ”kappas...mehän ollaan periaatteessa melkein aikataulussa”. Se oli helpottavaa huomata, koska levy-yhtiön suunnalta oli tullut painostusta levyn valmistumisen kannalta hieman liikaa meidän mielestä ja uusimpia biisejä jouduttiin duunaileen aika kiireellä, mutta nyt huomaa, että levy saattaa ihan oikeasti tulla silloin ku pitikin...eli 15.2.2006.

Perjantaina oli jälleen keikka, Lahden sokos hotellissa ja tuli vedettyä nollaukset oikein huolella....hauskaa oli.

Vko.46. 14-.18.11.2005

Jaahas...Tämä viikko olikin sitten hyvinkin rikkonainen. Maanantaina ja tiistaina ääniteltiin lauluja, akkareita, synia ja herkkuna kakun päällä oli Sammyn ja Christianin yhteissoolo Halfway biisiin. Sitä sooloa ruuvailtiinkin kauan, että kaikki olivat siihen tyytyväisiä. Mulla oli koko viikon ajan itku todella herkässä. En tiedä miksi, mutta aina kun hommat ei mennyt niin, kuin piti oli kyynel vierähtää poskelle. Tuntui todella turhauttavalta ja tyhmältä, kun oma psyyke oli siinä kunnossa, että rupesi väkisinkin itkettämään jos vaikka esim. kaadoin kahviini liikaa makeutusainetta vahingossa, nolotti ja vitutti. Stressin määrä itselläni oli saanut tunteet yliherkiksi. Mä stressaan yleensä muutenkin asioista liikaa ja sitten, kun on kyseessä tärkein tapahtuma tähän astisen uran varrella, ei pääkoppa tahtonut enään kestää stressin määrää.

No anyway... Äänityksiä oli tällä viikolla kolme päivää ja keskiviikkona oli video kuvaukset ja perjantaina oli kuvaukset Mix lehdelle tämän studiopäiväkirjan yhteyteen ja heti perään oli vielä promo kuvaukset ja siitä sitten suoraan Hesarille soundcheckiin ja keikalle.

Viikko oli toiminnan täyteinen ja oli ihan mukavaa piristystä se videon teko, koska se oli meille täysin uutta ja ihmeellistä. Helkkarin rankka päivä sekin oli ja niskat olivat vielä perjantainakin aivan jumissa hirvittävän tukanheilutus määrän takia, mutta kuitenkin se oli taas ihan eri hommaa kuin äänittäminen ja sillätapaa mieltä virkistävää. Ja olihan sen videonkin kanssa painittu monta kuukautta, joten oli mahtavuutta, kun se vihdoin saatiin kuvattua. Theon oli tosin vielä torstaipäivänkin kuvattavana, mutta kuitenki. Onneksi äänityksetkin alkavat olemaan viimeistä päivää vaille valmiit. Torstaina kuunneltiin nämä viimeiset kahdeksan biisiä vielä läpi ja totesimme, että kyllä tästä vaan tulee helkkarin hyvä levy ja olimme erittäin tyytyväisiä. Hieman tietysti vielä pelottaa, että miltä valmis kokonaisuus tulee kuullostamaan ja onnistutaanko luomaan oikea biisijärjestys ja miten jengi levyyn reagoi....ja jengillä tarkoitan faneja, en kriitikoita, koska niiden mielipiteet me osaamme jo arvailla etukäteen.

Vko.47.23.11.2005

Elikkä tämä viikko on viimeinen äänitys viikko ja Inkfishillä olimme enään yhden päivän ja se oli keskiviikko. Silloin äänitettiin vielä Sleeptight biisi kokonaisuudessaan ja taustalauluja muihin biiseihin. Kitaroitakin vielä soittelin Halfway biisin kertsiin, koska olimme sitä mieltä, että se kaipaa hieman lisä jykevöitystä. Päivä meni nopsaan ja leppoisasti ja Sleeptight biisistä tuli sellainen kuin pitikin. Sen on tarkoitus tulla levyn viimeiseksi biisiksi...se tavallaan yhdistää/tiivistää sanoillaan kokolevyn pakettiin ja sitten toivottaa hyvää yötä. Ja soundeiltaan se riisuu kaiken mahdollisen pois. Siinä on pelkkä akustinen kitara ja laulu. Toivon, että se päätyy sinne levyn loppuun, myös lopullisessa biisi lista pohdinnassa. Siitä biisistä jää kauhian hyvä ja levollinen olo. Sen jälkeen on mukava painaa päänsä tyynyyn ja nukahtaa.

Mutta joo...yhteenvetona ensilevyn tekeminen on ollut erittäin rankkaa, aikaa vievää ja puuduttavaa, mutta myös erittäin hauskaa ja etenkin palkitsevaa. Pitkämatka ollaan tultu siitä kun ensikertaa Inkfishille menimme Christianin kanssa palaveriin tuottajien ja levy-yhtiön kanssa, mutta nyt tuntuu siltä, että se matka on kannattanut kulkea. Itse olemme erittäin tyytyväisiä levyyn. Toivottavasti tekin pidätte levystä ja nautitte siitä pitkään. See ya!!!

Sleeptight
Vivian Sin’amor

Ei kommentteja: